Kun astut suomalaiseen lemmikkitarvikeliikkeeseen, huomaat valtavan määrän värikkäitä pusseja, jotka lupaavat parasta mahdollista ravintoa nelijalkaiselle ystävällesi. Yksi yleisimmistä ja usein toistetuista neuvoista on tarkistaa, että liha on luettelon ensimmäisenä ainesosana. Tämä on kuitenkin usein harhaanjohtavaa, sillä valmistajat käyttävät ovelaa menetelmää nimeltä ainesosien pilkkominen (ingredient splitting). Tämän taktiikan avulla halvemmat täyteaineet, kuten maissi tai herne, saadaan näyttämään vähemmän merkittäviltä kuin ne todellisuudessa ovat. Tässä artikkelissa syvennymme siihen, miten ainesosien pilkkominen toimii ja miten voit kuluttajana nähdä markkinointilupausten läpi. Tavoitteenamme on antaa sinulle työkalut, joilla tunnistat ruoan todellisen lihapitoisuuden ja varmistat, että maksat laadusta, etkä pelkästään taitavasta tekstisuunnittelusta.
Mitä ainesosien pilkkominen käytännössä tarkoittaa?
Ainesosien pilkkominen on yleinen taktiikka, jossa yksi halpa raaka-aine jaetaan useampaan eri alaluokkaan tuoteselosteessa. Euroopassa ja Suomessa sovellettavat FEDIAF-ohjeistukset vaativat ainesosien ilmoittamista painojärjestyksessä ennen valmistusta. Jos valmistaja käyttää suuren määrän maissia, se saattaisi nousta listan kärkeen ohi lihan. Pilkkomalla maissin esimerkiksi maissijauhoksi, maissigluteeniksi ja kokonaisiksi maissinjyviksi, kunkin yksittäisen ainesosan paino jää pienemmäksi.
Kuvittele tilanne, jossa koiranruoka sisältää 25 % kanaa ja 30 % maissia. Normaalisti maissi olisi listalla ensimmäisenä. Jos maissi kuitenkin pilkotaan kolmeen 10 % osaan, kana nousee listan kärkeen, vaikka ruoan pääasiallinen hiilihydraatin lähde on edelleen maissi. Tämä luo kuluttajalle illuusion lihapitoisesta ruoasta. Suomalaisissa ruokakaupoissa ja eläinkaupoissa myytävissä tuotteissa tätä esiintyy erityisesti keskihintaisissa ja edullisissa merkeissä, joissa valmistuskustannuksia pyritään minimoimaan tinkimättä 'premium'-mielikuvasta.
Yleisimmät 'punaiset liput' tuoteselosteessa
Tunnistaaksesi ainesosien pilkkomisen, sinun on osattava lukea ainesosaluetteloa kriittisesti. Etsi samankaltaisia raaka-aineita, jotka on lueteltu erikseen. Yleisimpiä pilkottavia ainesosia ovat viljat ja palkokasvit. Esimerkiksi 'herne', 'herneen valkuainen' ja 'hernetärkkelys' ovat tyypillinen kolmikko, joka yhdessä saattaa muodostaa suurimman osan ruoasta, vaikka liha komeilisikin listan kärjessä.
Toinen yleinen esimerkki on riisi: saatat nähdä 'panimoriisiä', 'riisijauhoa' ja 'riisilesettä' samassa tuotteessa. Suomessa suositut viljattomat ruoat käyttävät usein perunaa tai hernettä täyteaineena, ja näiden pilkkominen on yleistynyt huomattavasti. Jos huomaat, että 3–4 ensimmäisen ainesosan joukossa on useita saman kasvin eri muotoja, on lähes varmaa, että kyseinen kasvi on todellisuudessa ruoan pääainesosa. Ole tarkkana myös silloin, kun liha on ilmoitettu 'tuoreena', sillä sen paino sisältää noin 70–80 % vettä, joka poistuu valmistusprosessin aikana.
Tuore liha vs. lihajauho – Painon manipulointi
Monet suomalaiset lemmikinomistajat suosivat tuotteita, joissa on 'tuoretta kanaa' tai 'tuoretta nautaa'. On kuitenkin ymmärrettävä, että ainesosat punnitaan ennen kuivausprosessia (ekstruusiota). Tuoreessa lihassa on valtavasti vettä, joka haihtuu valmistuksessa. Jos tuoteselosteessa lukee 'tuore kana 20 %' ja sitä seuraa sarja kuivia ainesosia kuten maissijauhoa, lopullisessa kuivaruokanappulassa lihan osuus on todellisuudessa huomattavasti pienempi.
Lihajauho (esim. kanajauho) on puolestaan valmiiksi kuivattua ja tiivistettyä proteiinia. Vaikka se ei kuulosta yhtä houkuttelevalta kuin 'tuore liha', se voi itse asiassa tarkoittaa korkeampaa todellista proteiinipitoisuutta lopullisessa tuotteessa. Paras laadun merkki onkin usein se, että ruoassa on käytetty sekä lihajauhoa että tuoretta lihaa, ja että hiilihydraatin lähteet on ilmoitettu selkeästi ilman epämääräistä pilkkomista. Vertaa aina myös ravintoarvoilmoituksen proteiinipitoisuutta (raakaproteiini) pelkän ainesosaluettelon sijaan.
Analyyttiset ainesosat ja Ruokaviraston valvonta
Suomessa Ruokavirasto valvoo lemmikkiruokien merkintöjä, mutta valmistajilla on silti tietty vapaus markkinointitermien käytössä. Kuluttajan onneksi 'analyyttiset ainesosat' -osio antaa faktoja, joita on vaikeampi manipuloida. Jos tuote mainostaa olevansa erittäin lihapitoinen, mutta raakaproteiinin osuus on vain 22–24 %, sisältää se todennäköisesti runsaasti täyteaineita pilkottuna. Laadukkaissa, lihapitoisissa kuivaruoissa proteiinipitoisuus on yleensä lähempänä 30 prosenttia tai sen yli.
Katso myös hiilihydraattien määrää, jota ei usein ilmoiteta suoraan. Voit laskea sen suuntaa-antavasti vähentämällä 100 prosentista proteiinin, rasvan, tuhkan, kuidun ja kosteuden osuuden. Jos tulos on yli 40 %, ruoka on erittäin hiilihydraattipitoista, vaikka liha olisi listaykkösenä. Suomessa suosittu BARF-ruokinta tai kotimaiset merkit kuten Mush tarjoavat vaihtoehdon, jossa ainesosia ei yleensä pilkota, mutta kuivaruokien kohdalla valppaus on tarpeen.
Ongelmatilanteet: Mitä tehdä, jos ruoka ei sovikaan?
Joskus 'paperilla' hyvä ruoka ei sovi yksilölliselle koiralle. Vaikka välttäisit ainesosien pilkkomista ja valitsisit korkean lihapitoisuuden, koiralla voi esiintyä närästystä, hiivaongelmia tai ripulia. Tämä voi johtua liian korkeasta rasvapitoisuudesta tai yksittäisestä yliherkkyydestä. Jos huomaat koirasi rapsuttelevan itseään, tassujen punoitusta tai jatkuvasti löysää ulostetta, on aika kääntyä ammattilaisen puoleen.
Suomessa on erinomaisia eläinfysioterapeutteja ja ravitsemusneuvojia, jotka voivat auttaa ruokavalion optimoinnissa. Joskus pilkottu ainesosa, kuten maissigluteeni, voi olla juuri se tekijä, joka aiheuttaa allergisen reaktion, mutta se on jäänyt huomaamatta listan loppupäässä. Muista vaihtaa ruokavalio aina asteittain noin 1–2 viikon aikana, jotta koiran suolisto ehtii tottua uuteen koostumukseen. Älä tuomitse ruokaa yhden päivän perusteella, ellei kyseessä ole vakava allerginen reaktio.
UKK
Onko ainesosien pilkkominen laitonta Suomessa?
Ei ole. Se on sallittu tapa ilmoittaa ainesosat painojärjestyksessä. Valmistajat noudattavat lakia, mutta käyttävät sen sallimia porsaanreikiä tehdäkseen tuotteesta houkuttelevamman.
Miten tunnistan parhaan hinta-laatusuhteen?
Älä katso vain kilohintaa, vaan vertaa ravintoainetiheyttä. Korkealaatuista ruokaa tarvitaan usein pienempi annoskoko, jolloin kalliimpi pussi voi tulla pitkässä juoksussa edullisemmaksi.
Onko viljaton ruoka aina parempi vaihtoehto?
Ei välttämättä. Viljattomissa ruoissa vilja korvataan usein herneellä tai perunalla, joita saatetaan pilkkoa aivan samalla tavalla. Tärkeintä on lihan kokonaismäärä ja raaka-aineiden laatu.
Mitä 'eläinperäiset sivutuotteet' tarkoittavat?
Ne ovat lihanleikkuun osia, jotka eivät kelpaa ihmisravinnoksi (esim. keuhkot, munuaiset). Ne ovat ravintorikkaita, mutta niiden laatu ja alkuperä vaihtelevat merkittävästi eri merkkien välillä.
Yhteenveto
Ainesosien pilkkominen on taitava markkinointikeino, joka voi johtaa kuluttajaa harhaan. Muistamalla tarkistaa saman raaka-aineen eri muodot ja laskemalla hiilihydraattien osuuden, voit kuitenkin tehdä valistuneita päätöksiä. Laadukas ravinto on koirasi terveyden perusta, ja Suomessa meillä on onneksi saatavilla monia erinomaisia vaihtoehtoja niin kotimaisilta kuin ulkomaisiltakin valmistajilta. Jos olet epävarma koirasi ruokavaliosta tai huomaat terveysongelmia, ota aina yhteys eläinlääkäriin tai sertifioituun lemmikkien ravitsemusneuvojaan. Turvallisuus ja hyvinvointi menevät aina markkinointilupausten edelle.
Lähteet ja viitteet
Tämän artikkelin taustatiedot on koottu seuraavista lähteistä:
